> RAUHA

> PASIFISTIN TYÖPÖYDÄLTÄ

Puhe Rautatientorilla Yhdistyneiden kansakuntien päivän aattona 23.10.2004

Hyvä rauhanystävät,

Millaisia uutisia viimeksi kuulitte sellaisista maailman maista kuin Afganistan, Valkovenäjä, Kambodzha, Moldova, Nigeria, Sudan, Angola, Kolumbia tai Ruanda? Luultavasti ette mitään hyvää, kenties kuulitte sisällissodista, ihmisoikeusrikkomuksista tai väkivallasta. Onnettomien maiden luettelemista voisi jatkaa niin kauan, että me paleltuisimme tänne torille. Näissä maita kuitenkin yhdistää yksi hyvä asia - ne ovat nimittäin kaikki liittyneet Ottawan henkilömiinat kieltävään sopimukseen. Miinakieltosopimuksen on allekirjoittanut jo 143 valtiota.

Maailman maaperässä on tällä hetkellä noin sata miljoonaa räjähdysvalmista miinaa. Vuosittain lähes 20 000 ihmistä kuolee tai silpoutuu astuttuaan henkilömiinaan. Tämän rauhankulkueen aikana henkilömiina on siis räjähtänyt jo kaksi kertaa kohtalokkain seurauksin.

Uusia miinoja kylvetään yhä enemmän kuin saadaan raivatuksi. Viime vuonna miinoja käyttivät Saddam Husseinin Irak ja Tshetsheniaa miehittävä Venäjä. Etelä-Aasiassa Intia, Pakistan, Nepal ja Burma käyttivät niitä. Miina on edullinen ase ja niitä on myös erilaisten sotaherrojen varastoissa. Muun muassa Afrikan sisällissodissa sissiliikkeet yhä virittävät henkilömiinoja, vaikka käyttö on merkittävästi vähentynyt Ottawan sopimuksen ansiosta.

Henkilömiina on pirullinen ase. Se ei erota sotilasta siviilistä ja voi odottaa uhriaan vuosia. Miinoihin astuvat niin lapset kuin aikuiset, lähes poikkeuksetta uhrit ovat siviilejä. Enemmistö heistä asuu muuten maissa, joissa ei enää edes käydä sotaa. Vaikka aseet vaikenevat ja osapuolet riisutaan aseista, miinat eivät koskaan kunnioita solmittuja rauhansopimuksia. Vaikka miinakentät olisivat tiedossa, raivaus on hyvin kallista ja miinoja löytyy sieltä mistä ei pitäisi. Usein jälleenrakennuksen oloissa varat eivät miinanraivaukseen riitä alkuunkaan ja urakka on liian suuri. Henkilömiinat estävät pakolaisten kotiinpaluun ja maanviljeyksen monissa maailman kolkissa. Miinaongelmasta kärsii tällä hetkellä 80 maailman maata, eikä miinoja ole missään voitu käyttää vastuullisesti.

Ottawan henkilömiinat kieltävä sopimus on kuitenkin jo parantanut tilannetta. Miinojen kauppa on saatu kuriin lähes täysin, tuotanto on selvästi vähentynyt ja varastoja on tuhottu. Miinanraivaukseen on saatu lisää voimavaroja ja henkilömiinojen käyttämistä pidetään epäeettisenä myös niissä maissa, jotka ovat vielä toistaiseksi sopimuksen ulkopuolella.

Tärkeintä on kuitenkin asenteiden muuttuminen. Ottawan sopimuksen arvoa ei vielä ymmärretä 42 maassa, mutta joukko onneksi pienenee vuosi vuodelta. Meidän on aina helppo puhua siitä, miten muiden pitäisi muuttaa ajatteluaan. Toivottavasti aseistariisunta etenee pikkusieluisten paukkupatrioottien hallitsemissa maissa kuten Kuubassa, Mongoliassa, Syyriassa ja Mikronesiassa. Niidenkin pitäisi liittyä Ottawan sopimukseen, miinakieltoon ei tarvita yhtään poikkeusta.