> RAUHA

> PASIFISTIN TYÖPÖYDÄLTÄ

Tankkikauppoja armeijan tapaan

Puolustusministeriö kertoi helmikuun lopulla yllättäen hankkivansa sata saksalaista Leopard -panssarivaunua. Armeijan havittelemat vaunut on rakennettu 1980-luvun lopulla ja niiden hinnaksi on arvioitu 50-150 miljoonaa euroa. Panssarit sijoitetaan Porin ja Karjalan valmiusprikaateihin.

Armeijalla on tällä hetkellä 250 panssarivaunua, joista noin 160 on venäläisiä T-72 -vaunuja. Näistä valtaosa hankittiin Itä-Saksan asejäämistöistä ja ne ovat erinomaisessa kunnossa varastoituna kriisitilanteiden varalta. Leopard on 15 tonnia raskaampi kuin T-72, eikä sitä voi kunnolla hyödyntää kuin Etelä-Suomen peltomaisemissa. Metsään uusilla tankeilla ei ole asiaa. Pekka Visuri onkin arvostellut tankkikauppaa kovin sanoin (HS 22.2.2002), koska vaunut ripotellaan kolmeen yksikköön eri puolelle maata.

Eduskunnan kyselytunnilla ministeri Niinistö totesi, että puolustusministeriö saa itse päättää, miten budjettinsa käyttää. Eduskunnan toivotaan antavan hankintavaltuudet kevään lisäbudjetin yhteydessä, jotta kauppasummaa voitaisiin ryhtyä maksamaan ensi vuonna. Kaikkiaan valmiusyhtymien hankintoja varten on laskettu vuosille 1999-2006 vajaa miljardi euroa, joilla piti suunnitelmien mukaan ostaa muun muassa suomalaisia Paseja ja ruotsalaisia CV-90 taisteluajoneuvoja.

Eduskunnan juuri hyväksymässä puolustuspoliittisessa selonteossa ei puhutakaan tankeista mitään: valmiusyhtymät piti varustaa kevyemmin ja tulevista asejärjestelmistä luvattiin tehdä selvitys vasta vuoden 2004 selontekoa varten. Siinä pohdittaisiin maavoimien pääaselajia ja otettaisiin kantaa esimerkiksi tankit vai kopterit -keskusteluun. Nyt puolustusministeri Enestam väittää, että tämä vaatimaton hankinta liittyy ainoastaan valmiusyhtymien kehittämiseen ja panssariprikaatin kalustosta keskustellaan sitten myöhemmin.

Pääesikunta veti eduskuntaakin nenästä: kauppaa valmisteltiin jo selonteon käsittelyn aikana ja tieto tästä olisi tietysti vaikuttanut kansanedustajiin. Koska Leopardit sijoitetaan nyt uusiin valmiusyhtymiin, panssariprikaatien kalusto vanhenee yhä vuoteen 2015 mennessä, kuten selonteossa vakuutettiinkin.

Eräissä arvioissa on hurskaasti esitetty, että tankkikaupan myötä panssariprikaatit voitaisiin lakkauttaa lopulta kokonaan ja valmiusyhtymiinkin hankittaisiin aiottua vähemmän muita ajoneuvoja. Ainoa ongelma olisi vanhimpien neuvostotankkien romuttaminen varastotilan loputtua. Uudistus tarkoittaisi kuitenkin sodan ajan kokoonpanon kertakaikkista muuttamista, jota pääesikunta tuskin tällä tavalla suunnittelee.

Vaikuttaakin siltä, että yllättävän aseoston avulla armeija yrittää saada kolme kärpästä yhdellä iskulla. Selonteon lavealla tulkinnalla armeija hankkii lisää tankkeja, joita eduskunta ei olisi valmiusyhtymille ensisijaisesti antanut. Seuraavassa selonteossa voidaan silti vaatia uudet vaunut panssariprikaatille tai lypsää rahat taistelukoptereihin - jos Leopardit sijoitettaisiin tutkija Visurin neuvojen mukaisesti jo nyt panssariprikaatiin, pääaselajin valinta olisikin jo ratkaistu kohtuullisin kustannuksin ja helikopterit voitaisiin unohtaa. Merkityksetöntä ei liene sekään yksityiskohta, että Leopardit ovat käytössä kaikkiaan kuudessa Nato-maassa ja koulutuskäyttöön ne saadaan meilläkin jo vuonna 2005.

Artikkeli on alunperin ilmestynyt Pax-lehdessä (1/2002)