> RAUHA

> PASIFISTIN TYÖPÖYDÄLTÄ

Puhe rauhankulkueessa

Yhdistyneiden Kansakuntien päivänä 24.10.2002 Rautatientorilla

Hyvät rauhanystävät,

Yhdistyneet kansakunnat täyttää tänään 57 vuotta. Maailmanjärjestön johdolla lukuisia konflikteja on sovittu, siirtomaita itsenäistynyt ja järjestetty vapaita vaaleja, esimerkiksi Itä-Timor äänesti itsenäisyydestään YK:n valvonnassa kolme vuotta sitten. Syntymäpäiväsankarin arvovalta on kuitenkin ollut viime aikoina koetuksella ja sen toimintaa täytyy tukea ehkä enemmän kuin koskaan.

Sodan uhka leijuu tällä hetkellä Irakin yllä. Me kaikki tiedämme, että Irakin presidentti Saddam Hussein on diktaattori. Me tiedämme, että Irak on hankkinut joukkotuhoaseita. Me emme pidä Saddam Husseinista. Saman voi sanoa vaikkapa Pohjois-Koreasta ja maan johtajasta Kim Jong-ilistä.

Asiat niin Irakissa kuin Pohjois-Koreassakin ovat menneet asevarustelun myötä vaaralliseen suuntaan. Maailman täytyy tehdä jotain, mutta keinot pitäisi etsiä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjasta, tuosta 57 vuotta vanhasta sopimuksesta. Peruskirjassa sanotaan, että kaikkien YK:n jäsenten on selvitettävä kansainväliset riitansa rauhanomaisin keinoin. Kaikkien jäsenten on pitäydyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.

YK:n peruskirjassa jo sanotaan se, minkä puolesta olemme tulleet osoittamaan mieltä. Sota ei ole ratkaisu, eikä demokratiaa viedä pommeilla.

Kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden rakentaminen on väärin ja maailma odottaa aseistariisuntaa. Rauhanliike ei voi hyväksyä Irakin tapaa kiertää YK:n päätöksiä ja varustautua joukkotuhoaseilla. Asetarkastajat täytyy lähettää Irakiin ja antaa tehdä työnsä loppuun. Heidän on tuhottava kaikki jäljellä olevat varastot ja keskeytettävä aseohjelmat, jos niitä on käynnistetty uudelleen. Rauhanomaisia painostuskeinoja on vielä runsaasti jäljellä ja niitä pitää myös käyttää.

Irakin ja Pohjois-Korean lisäksi kaasu- ja ydinaseita on monilla muillakin mailla ja myös niistä täytyy luopua. On irvokasta, että Yhdysvallat pitää Irakin joukkotuhoaseita oikeutuksena sodalle samalla kun se kehittää itse uusia atomiaseita. Ei ole olemassa hyviä tai pahoja pommeja vaan niistä kaikista täytyy päästä eroon.

Aseistariisuntaa ei edistetä vallankaappauksilla tai pommituksilla vaan siihen tarvitaan sopimuksia, poliittista tahtoa ja rohkeutta. Ennen muuta rauhanliike toivoo kaikilta maailman kansalaisilta jyrkän tuomion joukkotuhoaseille. Taotaan aseet yhdessä auroiksi!